Linda Boström-Knausgård: Tervetuloa Amerikkaan

Tervetuloa Amerikkaan kertoo nuoresta Ellenistä, joka ei puhu. Hiljaisuus on hänen ratkaisunsa kipeässä tilanteessa. Mielenterveysongelmista kärsivän isän kuolema aiheuttaa syyllisyyttä ja äiti vain teeskentelee, että kaikki on oikeastaan hyvin. Isän kuolema ei kuitenkaan ole perheen ainoa ongelma, vaan vyyhti avautuu Ellenin pohtiessa oman puhumattomuutensa syitä. Tyttö ei kuitenkaan itsekään aivan ymmärrä mistä on kyse eikä tarina myöskään paljasta kaikkia yksityiskohtia. Teos on oikeastaan hiljainen katsaus perheeseen, joiden jäsenten välit ovat kertakaikkisen pielessä.

Sanottakoon vielä, että perhetragediat vetoavat minuun yleensä kovastikin. Perheen tavoin läheisten ihmisten välillä on usein sellaista syvyyttä, että pienetkin asiat saattavat kasvaa suuriksi yhdistyessään menneisiin. Suuret asiat taas yhdistyvät lukuisiin pieniin arkipäiväisyyksiin. Perheläheisten suhteista ei puutu sävyjä ja ulottuvuuksia. 

Tämä lyhyt romaani olisi siis voinut olla täysosuma. Se ei vain koskettanut.

Pidin kovasti muutamista tarkkanäköisistä arkikuvauksista, mutta valoisuusväitteen yhdistäminen Ellenin pimeyteen ei koskettanut. Oli kuitenkin alusta asti selvää, että pimeässä harhaillaan. Oikeastaan tuntui siltä, että tarina loppui siihen, mistä sen olisi pitänyt alkaa. Että vasta lopussa päästiin asiaan. Koska kirjaa on kovasti kehuttu, jäi oma lukukokemukseni häiritsemään. Koetin palata tarinaan, mutta ei se siitä kiinnostavammaksi muuttunut. Ehkäpä tartun tähän myöhemmin uudelleen, josko sen hienous silloin avautuisi. On muuten vaikea olla lisäämättä huutomerkkiä kirjan nimen perään!

Helmet-haasteeseen sijoitan kirjan kohtaan 49. Vuoden 2017 uutuuskirja.

Teosta ovat pikaisen etsinnän perusteella ymmärtäneet paremmin ainakin Tuijata, Tekstiluolan Tuomas ja Lukuisan Laura.

Linda Boström-Knausgård: Tervetuloa Amerikkaan (Like, 2017)