tiistai 9. elokuuta 2016

Yorro Yorro ja pikavisiitti Grönlantiin

Loma ja sen reissuun liittyvät valmistelut sekoittivat pahasti suuret suunnitelmat Kansojen juurilla -haasteeseen osallistumisesta. Juuri taidan ehtiä julkaisemaan tämän postauksen haasteen viimeisenä päivänä, 9.8. Tässä siis vielä kaksi pikaista katsausta alkuperäiskansoista kertoviin kirjoihin. Ensimmäisenä esitellyn Yorro Yorron tekijäkunnassa on myös itse aboriginaaleihin kuuluva David Mowaljarlai.


Yorro Yorro kääntyy kömpelösti jonkinlaiseksi jatkuvuudeksi. Ehkä ajaksi, jolloin elämä yhä uusiutuu ja muuttuu ja pysyy, vaikka aboriginaalit eivät enää asu ”in the bush” eivätkä nuoret tunne vanhoja tarinoita. Mowaljarlai tekee kuitenkin parhaansa säilyttääkseen edes muiston tarinoista ja unista, joita Kimberleyn alueen aboriginaalit ovat tunteneet. Yhdessä muutaman tutkijan kanssa hän vierailee pyhillä kalliomaalauspaikoilla ja kertoo tuntemansa tarinat kirjaan. Samalla Davidin oma kiinnostava elämä tulee kerrotuksi.

Teos on haastava, sillä Malnic kunnioittaa Mowaljarlain tarinoita niin suuresti, että välttää kääntämästä ja tulkitsemasta niitä. Ilman liitteenä olevaa sanastoa olisin ollut lukijana hyvinkin pitkällä nurmikon tai metsänkin puolella. Sen ja muiden liitteidenkään avulla eivät tarinoiden merkitykset aivan aukea. Ja tämä onkin kiinnostavaa. Teos tuntuu olevan suunnattu huomattavasti enemmän itse aboriginaaleille, kuin läntiselle tiedeyhteisölle tai lukijakunnalle. Kuvat vanhoista kalliomaalauksista ovat kuitenkin hienoja ja herättävät kunnioitusta, kuten myös tekijöiden matkat vaikeapääsyisten maalausten luo. Toisaalta kurkistus häviävään aboriginaalien perinteiseen elämäntapaan tuntuu arvokkaalta, vaikka pinnalliseksi jääkin. Itse unet, vanhat tarinat ja pyhien paikkojen suhteutuminen alueen kulttuuriin jäävät osin ymmärtämättä. Jäljelle jää tunne siitä, että on päässyt yhden kirjan verran mukaan johonkin todella erilaiseen.


Toisessa teoksessa on lähinnä hienoja valokuvia, joita Tiina Itkonen on ottanut matkoillaan maailman pohjoisimman kansan, polarieskimoiden, luo. Lyhyet tekstit kirjan lopussa esittelevät tämän alkuperäiskansan historiaa ja nykyisyyttä lyhyesti. Antoisimpia ovat kuitenkin kuvat. Niissä näkyy sulassa sovussa karut talot turkishousut ja muovinen leikkiauto, jogurttipurkki ja kuivuva jääkarhuntalja. Polaarieskimot ovat maailman reunalla ja silti yhteydessä.


David Mowaljarlai & Jutta Malnic: Yorro Yorro: aboriginal creation and the renewal of nature: rock paintings and stories from the Australian Kimberley (Inner Traditions, 1993)

Tiina Itkonen: Inughuit (Libris, 2014)

2 kommenttia:

  1. Luin itsekin Inughuitin tähän haasteeseen. Todella hienoja kuvia ja matkakuume Grönlantiin vain yltyi.

    VastaaPoista
  2. Kirjasta löytyi asukkaiden ajatus siitä, että todellinen, suuri, pohjoinen alkaa vasta heidän alueensa jälkeen. Luulisin, että itse tuntisin olevani maailman vihoviimeisellä reunalla, jos tuossa upeassa paikassa pääsisi joskus käymään.

    VastaaPoista