lauantai 2. huhtikuuta 2016

Positiivinen rakkaustarina

Blue Pills kertoo Fredin ja Catin suhteesta. Kerrotaan miten he tapaavat, Fredin suhteesta Catin poikaan, arjesta ja juhlasta. Kerrotaan myös mitä tapahtuu, kun Cati kertoo sairastavansa HIV:iä. Pari panikoi lääkärin vastaanotolla, kun kondomi on rikkoutunut ja viihdyttää poikaa, kun hänen hampaitaan pitää hoitaa viruksen vuoksi sairaalassa.

Tarina on tavallaan aika tavanomainen kertomus rakkaudesta. Sairaus tekee monesta asiasta kuitenkin poikkeuksellisen hankalaa tai kaunista. Fredin ja Catin suhteessa on välittömyyttä, joka vääntää lukijastakin esiin hymyn tai liikutuksen kyyneleet. HIV on virtahepo olohuoneessa, mutta rakkaus voittaa. Hienointa tarinassa on se, että sairaus muutetaan isosta hirviöstä arkiseksi möröksi.



Tarinassa on mielessäni ranskalaisuuteen yhdistyvää keveyttä (vaikka tekijä taitaakin olla sveitsiläinen.) Vakavaa aihetta lähestytään monella tapaa. Catin on vaikea käsitellä huonoa omaatuntoaan välitettyään sairauden pojalleen. Seuraavassa hetkessä pohditaan ystävän kanssa mitä sairaus tekeekään seksielämälle. Piirrosjälki on suurpiirteistä. Mustavalkoisuudesta huolimatta ilmeiden ja tunnelmien sävyt tulevat kuitenkin nautittavasti esiin.



Frederik Peeters: Blue Pills – A Positive Love Story (Jonathan Cape, 2008)